Juhlat elämälle

( 05.05.2017 )

 

 

Toukokuun juhlakausi korkattiin vappuna.

Siitä alkaa ihanien kevät- ja kesäjuhlien kausi.

On ylioppilas- ja valmistumisjuhlia, kenties syntymäpäiviä, kihlajaisia, häitä ja rippi- ja kasteluhlia, sekä joskus niitä viimeisiä juhliahautajaisia. Toki myös kalenteriin merkittyjä juhlapäiviä juhlimme sen mukaan, mitä ne kullekin meistä merkitsevät.

Voit kyllä valita suurimman osan noista juhlista; pidätkö niitä itse ja osallistutko toisten juhliin. Ensimmäisessä ja viimeisessä juhlassasi sinä joka tapauksessa olet pääosassa.

Kaikissa juhlissa juhlittavan elämän ainutlaatuisuus on läsnä.

Ne ovat oivia pysähtymisen paikkoja, jotka mahdollistavat myös oman elämänkaaremme peilaamisen.

Niissä on monesti yhtä aikaa läsnä hersyvän ilon ja onnellisuuden rinnalla usein jokin selittämätön haikeus. Ehkä se on tietoisuus elämän ainutkertaisuudesta. Etenkin silloin, jos juhlittavana on läheinen ihminen.

Kukapa voisi herkistymättä kuunnella lasten kevätjuhlan antaumuksellista laulua, tai katsella kun ylioppilas vuosien aherruksen tuloksena painaa valkolakin päähänsä.

Itse aikoinaan herkistelin enemmän tai vähemmän lastemme ala-asteen kevät- ja joulujuhlissa. Poikani kertoivat sen Helsingin serkulleen, johon tämä lakonisesti totesi;Vähänkö mua hävettäis, jos mutsi itkis mun kevätjuhlissa.”Tiedän siskoni – varmasti herkisteli hänkin.

Kevät tulee, hanget hupenevat, keltaiset pikkuauringot - leskenlehdet -  ilahduttavat ojanpientareilla, muuttolinnut virittävät laulujaan ja juhlakausi lähestyy.

Nautitaan juhlista - nautitaan elämästä ja ennenkaikkea toisistamme.

Tunnetaan ja tunteillaan, ollaan elämässä läsnä.

Ajattelin muuten pitää tänä keväänä juhlat ihan vain hiirenkorvien kunniaksi!

 

 

 

- Kirsti Hirvanen

Kommentoi




captcha Reload Image
Kirjoita kuvan merkit tähän *

Älä täytä tätä kenttää